Vie­ras­kie­li­set iäk­käät putoa­vat usein pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelle

JADE-toi­min­ta­kes­kus on vie­ras­kie­lis­ten iäk­käi­den koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa jär­jes­te­tään moni­puo­lis­ta toi­min­taa iäk­käi­den osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si. Toi­min­ta­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­le­vä Susan­na Leh­to­vaa­ra ker­too toi­min­ta­kes­kuk­sen tar­joa­van mm. oman­kie­li­siä ver­tais­ryh­miä useil­la eri kie­lil­lä sekä hen­ki­lö­koh­tais­ta neu­von­taa ja apua eri­lai­sis­sa arjen asiois­sa. Tär­keä­nä osa­na työ­tä on myös yhteis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­mi­nen ja yhden­ver­tai­suu­den edistäminen.

Pus­ka­ra­dio tavoit­taa vie­ras­kie­li­set iäk­käät parhaiten

Vaik­ka pal­ve­luis­ta vies­ti­tään moni­puo­li­ses­ti eri viran­omais­ver­kos­tois­sa, tulee suu­rin osa iäk­käis­tä mukaan toi­min­taan suo­si­tuk­sen kaut­ta. Susan­na ker­too, että moni iäkäs innos­tuu tule­maan mukaan kuul­les­saan toi­min­nas­ta jo muka­na ole­val­ta hen­ki­löl­tä. On kui­ten­kin tär­ke­ää saa­da vie­tyä lisää tie­toa vie­ras­kie­li­siin yhtei­söi­hin sekä per­hei­siin, jot­ta myös iäk­kään lähei­set tie­täi­si­vät tar­jol­la ole­vis­ta pal­ve­luis­ta nykyis­tä paremmin.

JADE:n tavoit­tee­na on saa­da iäk­käät pois nel­jän sei­nän sisäl­tä, sil­lä oma­toi­mi­suus lisään­tyy, kun tie­to tar­jol­la ole­vis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta saa­daan tavoit­ta­maan oikeat ihmi­set. Monil­le vie­ras­kie­li­sil­le voi tul­la uute­na esi­mer­kik­si tie­to koti­hoi­dos­ta, apu­vä­li­neis­tä ja muis­ta pal­ve­luis­ta, joi­den avul­la koto­na asu­mis­ta voi­daan hel­pot­taa. Vaik­ka kai­kil­la Suo­mes­sa asu­vil­la tuli­si olla mah­dol­li­suus yhden­ver­tai­seen hoi­toon, on tämä yksi esi­merk­ki paran­nus­koh­teis­ta, jois­sa vie­ras­kie­li­set voi­vat jää­dä tie­don­puut­teen vuok­si ilman pal­ve­lui­ta, joi­hin heil­lä on mahdollisuus.

Suo­mes­sa elää mie­li­ku­va kol­lek­tii­vi­ses­ta vie­ras­kie­lis­ten kulttuurista

Suo­mes­sa elää sit­keäs­ti mie­li­ku­va, että kaik­ki maa­il­mal­ta tän­ne muut­ta­neet elä­vät kol­lek­tii­vi­ses­sa kult­tuu­ris­sa, jos­sa pide­tään per­heen sisäi­ses­ti ihmi­sis­tä huol­ta vau­vas­ta vaa­riin. Mones­sa kult­tuu­ris­sa tämä onkin kun­nia-asia, eikä sitä ole tar­koi­tus ottaa pois. Yhteis­kun­nan tulee kui­ten­kin täs­tä huo­li­mat­ta tar­jo­ta yhden­ver­tai­set pal­ve­lut vie­ras­kie­li­sil­le iäk­käil­le, eikä luot­taa lii­kaa mie­li­ku­vaan per­heen sisäi­ses­tä huolenpidosta.

Moni vie­ras­kie­li­nen iäkäs ker­too toi­vo­van­sa enem­män suo­ma­lai­sia ystä­viä ja suo­men­kie­lis­tä ver­tais­tu­kea kotou­tu­mi­sen tuek­si. Into tutus­tua uusiin ihmi­siin on van­huk­sil­la­kin vah­va, ja suo­men­kie­lis­ten ystä­vien avul­la kiel­tä ja kult­tuu­ria oppii parem­min. Jo kuu­lu­mis­ten vaih­ta­mi­nen omas­sa naa­pu­rus­tos­sa voi olla monel­le iäk­kääl­le iso asia.

Susan­na kehuu toi­min­ta­kes­kuk­sen nykyi­siä vapaa­eh­toi­sia sekä kan­nus­taa uusia vapaa­eh­toi­sia mukaan toi­min­taa. Tar­vet­ta on eten­kin iäk­käil­le vapaa­eh­toi­sil­le, jot­ka voi­vat tar­jo­ta kävi­jöil­le oma­ni­käis­tä ver­tais­tu­kea. Vapaa­eh­tois­työs­sä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se toi­mia ohjaa­jan roo­lis­sa, vaan toi­min­ta voi olla yhdes­sä teke­mis­tä ja aja­tus­ten vaihtamista.

Iäk­käi­tä pitää kat­soa ryh­mä­jaot­te­lun sijaan ihmisinä

Susan­na muis­tut­taa, että yhden­ver­tai­suu­des­ta kes­kus­tel­les­sa tuli­si aina näh­dä läpi oman ryh­mä­ajat­te­lun. Vaik­ka puhu­taan vie­ras­kie­li­sis­tä ja suo­mea puhu­vis­ta iäk­käis­tä, ei hei­tä voi loke­roi­da omiin ryh­miin­sä, sil­lä jokai­nen iäkäs on yksi­löl­li­nen. Esi­mer­kik­si kou­lu­tus­taus­ta, yhteis­kun­ta­luok­ka, elä­män­ko­ke­muk­set ja perus­sai­rau­det teke­vät iäk­käis­tä eri­lai­sia suu­rem­pien ryh­mä­ja­ko­jen sisällä.

Ryh­mä­jaot­te­lun sijaan tulee kes­kit­tyä ennen kaik­kea ihmi­sen tar­pei­siin. Nämä eivät vält­tä­mät­tä lii­ty mil­lään taval­la etni­syy­teen tai kie­li­tai­toon, vaan voi­vat olla puh­taas­ti arjen asioi­ta, joi­hin kai­va­taan apua. Mikä­li iäk­käät halu­taan jol­lain taval­la ryh­mi­tel­lä, tuli­si se teh­dä iän kaut­ta, sil­lä se on yhdis­tä­vä, ei erot­ta­va tekijä.

On tär­ke­ää huo­mioi­da myös se, että vaik­ka kaik­ki ovat oikeu­tet­tu­ja samoi­hin pal­ve­lui­hin, ei kai­kil­la ole vält­tä­mät­tä samat läh­tö­koh­dat pal­ve­lui­den vas­taa­not­ta­mi­sel­le. Sama pal­ve­lu­pa­ket­ti ei tuo­ta samaa lop­pu­tu­los­ta jokai­sen koh­dal­la, min­kä vuok­si tar­jol­la ole­vat pal­ve­lut tulee suh­teut­taa kun­kin iäk­kään yksi­löl­li­seen tilanteeseen.

Kai­kil­le avoin toi­min­ta ei toteu­du pal­ve­lu­kes­kuk­sis­sa vie­lä toivotusti

Oman toi­min­ta­kes­kuk­sen lisäk­si JADE on teh­nyt yhteis­työ­tä pää­kau­pun­ki­seu­dun pal­ve­lu- ja senio­ri­kes­kus­ten kans­sa. Kehi­tys­tä on jo näh­tä­vil­lä, mut­ta työ jat­kuu koh­ti yhden­ver­tai­sem­paa toi­min­taa. Ide­aa­li­ti­lan­tees­sa pal­ve­lu­kes­kuk­set pys­tyi­si­vät pal­ve­le­maan kaik­kia yhden­ver­tai­ses­ti taus­tas­ta riip­pu­mat­ta. Todel­li­suus on kui­ten­kin vie­lä se, että monis­sa pal­ve­lu­kes­kuk­sis­sa toi­min­ta on näen­näi­ses­ti avoin­ta, mut­ta vie­ras­kie­li­set iäk­käät eivät koe aina olo­aan tervetulleeksi.

On tär­ke­ää, että pal­ve­lu­kes­kus­ten joh­to on muka­na muu­tok­ses­sa, vies­tien läpi orga­ni­saa­tion tavoit­tees­ta edis­tää yhden­ver­tai­suut­ta läpi pal­ve­lu­ket­jun. Työn­te­ki­jöil­lä tulee puo­les­taan olla riit­tä­vä osaa­mi­nen koh­da­ta eri kult­tuu­reis­ta ja taus­tois­ta tule­vat ihmi­set sekä luo­da ilma­pii­ri, jos­sa jokai­nen osal­lis­tu­ja kokee ole­van­sa ter­ve­tul­lut mukaan.

Yhden­ver­tai­suut­ta edis­tä­mäl­lä, avoi­muu­del­la ja toi­sil­ta oppi­mal­la voi­daan saa­vut­taa tilan­ne, jos­sa kaik­ki osa­puo­let voit­ta­vat. Kai­ken yti­mes­sä tuli­si olla lupaus sii­tä, että jokai­nen ansait­see yhden­ver­tai­sen ja arvok­kaan vanhuuden.

Kuun­te­le podcas­tim­me ja kat­so videol­ta lisää Susan­nan ja HR-koor­di­naat­to­rim­me Kat­jan kes­kus­te­lua aihees­ta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää luettavaa

Mis­tä on hyvät hoi­ta­jat tehty?

Yhtä oike­aa mää­ri­tel­mää hyväl­le hoi­ta­jal­le ei ole, mut­ta hoi­to­työs­sä on sel­ke­ää etua tie­tyn­lai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Sosi­aa­li­suus ja hyvät vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ovat hoi­ta­jal­le hyö­dyk­si, sil­lä työs­sä on keskeistä

Moni­kult­tuu­ri­suus hoi­toa­lal­la on huo­mion arvoi­nen rikkaus

Moni­kult­tuu­ri­suus näkyy hoi­toa­lal­la vah­vas­ti: eri­lai­set kult­tuu­rit ja taus­tat tuo­vat uuden­lais­ta näke­mys­tä sekä mah­dol­li­suu­den pal­vel­la poti­lai­ta moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si kat­ta­van kie­li­tai­don avul­la. Moni­kult­tuu­ri­suu­den arvoa ei aina ymmärretä,