Muis­ti­sai­raus ei pois­ta kai­puu­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja läsnäoloon

Koti­hoi­don yleis­ty­mi­nen ja aktii­vi­nen pyr­ki­mys siir­tää hoi­to­työ­tä pois lai­tok­sis­ta on huo­les­tut­ta­va ilmiö puhut­taes­sa muis­ti­sai­rauk­sis­ta. Yhä useam­pi muis­ti­sai­ras asuu yksin ja jos­sain mää­rin eris­täy­ty­nee­nä, vaik­ka juu­ri vuo­ro­vai­ku­tus mui­den kans­sa ja riit­tä­vät virik­keet luo­vat mie­lek­kään arjen, jos­sa mie­li pysyy virkeämpänä.

Muis­ti­sai­raus herät­tää usein nega­tii­vi­sia tuntemuksia

Muis­ti­sai­rauk­siin liit­tyy tie­tyis­sä ikä­pol­vis­sa vah­vaa pel­koa, sil­lä tie­tyl­lä aika­kau­del­la muis­ti­sai­rauk­sia hoi­det­tiin pit­käl­ti mie­li­sai­raa­lois­sa. Sik­si muis­ti­sai­rau­den oirei­ta yleen­sä vähä­tel­lään, eikä tut­ki­muk­siin halu­ta läh­teä hake­maan diag­noo­sia. Muis­ti­sai­rau­den alku­vai­hees­sa moni saat­taa­kin eris­täy­tyä ja jät­tää esi­mer­kik­si har­ras­tuk­set pois, jot­ta muut eivät huo­mai­si muis­ti­sai­rau­den oireita.

Avun hake­mi­sen vas­ta­ha­koi­suu­den syy on tär­ke­ää sel­vit­tää, jot­ta voi­daan pääs­tä hoi­don pii­riin riit­tä­vän ajois­sa, eikä esi­mer­kik­si lää­ke­hoi­to vii­väs­ty tur­haan. Muis­ti­sai­raal­la on kui­ten­kin mui­den ihmis­ten tapaan itse­mää­rää­mi­soi­keus, eikä hän­tä voi­da pakot­taa tut­ki­muk­siin. Jos ihmi­nen ei yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta suos­tu tut­kit­ta­vak­si, on asian annet­ta­va olla ja yri­tet­tä­vä myö­hem­min uudel­leen. On kui­ten­kin syy­tä tark­kail­la tilan­net­ta sekä arvioi­da, mil­loin esi­mer­kik­si hen­ki­lön tur­val­li­suus on sai­rau­den vuok­si niin uhat­tu­na, ettei voi­da enää vedo­ta itsemääräämisoikeuteen.

Arjen mie­lek­kyys tulee pitää mie­les­sä koti­hoi­toa miettiessä

Muis­ti­sai­raan hoi­to­suun­ni­tel­maa poh­ties­sa on tär­ke­ää ottaa huo­mioon arjen mie­lek­kyy­den näkö­kul­ma. Vaik­ka fyy­si­nen hoi­to onnis­tui­si jär­jes­tää kotio­lois­sa, onko arki aidos­ti mie­le­käs­tä, jos muis­ti­sai­ras ei pahim­mas­sa tapauk­ses­sa muis­ta lait­taa edes valo­ja pääl­le? Mikä­li aktii­vi­ses­ti muis­ti­sai­raan luo­na vie­rai­le­via lähio­mai­sia tai ystä­viä ei löy­dy, voi­vat muis­ti­sai­raan ainoat ihmis­kon­tak­tit olla koti­hoi­don työntekijät.

Kos­ka muis­ti­sai­raan mie­li toi­mii ter­vet­tä ihmis­tä huo­mat­ta­vas­ti hitaam­min, on hei­dän sai­rau­den ede­tes­sä vai­kea pysyä peräs­sä esi­mer­kik­si elo­ku­via kat­sel­les­sa, radio­ta kuun­nel­les­sa ja jopa leh­teä lukies­sa. Onko arki koto­na mie­le­käs­tä ja hyvin­voin­tia tuke­vaa, jos siel­lä ei osaa teh­dä juu­ri mitään?

Muis­ti­sai­ras voi rea­goi­da aggres­sii­vi­ses­ti mones­ta syystä

Vaik­ka muis­ti­sai­rau­den alku­vai­hees­sa ahdis­tus ja ärty­nei­syys on tyy­pil­lis­tä, on aggres­sii­vi­suus usein luon­tai­nen reak­tio johon­kin kon­kreet­ti­seen tilan­tee­seen. Muis­ti­sai­raan koh­taa­mi­nen vaa­tii­kin välil­lä pei­liin kat­so­mis­ta sekä oman toi­min­nan ana­ly­soin­tia. Usein aggres­sii­vi­suut­ta herät­tä­vät esi­mer­kik­si tilan­teet, jois­sa muis­ti­sai­ras­ta este­tään läh­te­mäs­tä ulos, auto­na­vai­met ote­taan pois tai käy­dään sana­hark­ka, johon muis­ti­sai­ras ei kyke­ne vas­taa­maan halua­mal­laan taval­la. Täl­löin muis­ti­sai­raan rat­kai­su tilan­tee­seen voi hel­pos­ti olla fyysinen.

Ensi­vai­ku­tel­mal­la on muis­ti­sai­raan koh­taa­mi­ses­sa iso mer­ki­tys. Ensi­ta­paa­mi­sel­la kan­nat­taa­kin toi­mia hiu­kan kuin oli­si ensit­ref­feil­lä: puhu­tel­la kun­nioit­ta­vas­ti, olla kiin­nos­tu­nut toi­ses­ta, vält­tää pääl­le puhu­mis­ta sekä muis­taa aito läs­nä­olo tilan­tees­sa. Muis­ti­sai­ras ymmär­tää toi­sen ihmi­sen asen­net­ta ja lähes­ty­mis­ta­paa, vaik­kei muis­ta­kaan enää kaik­kea. Puheen sävyl­lä ja lähes­ty­mis­ta­val­la on suu­ri mer­ki­tys.

Seu­ran­ta­vä­li­nei­den asen­ta­mi­nen on hyvä kir­ja­ta hoitotahtoon

Tek­niik­ka on tuo­nut muis­ti­sai­rai­den koti­hoi­don tuke­mi­seen monen­lai­sia apu­vä­li­nei­tä, kuten GPS- ja tur­va­ran­nek­kei­ta. Näi­den käyt­tä­mis­tä tulee kui­ten­kin aina poh­tia hen­ki­lön itse­mää­rää­mi­soi­keu­den kaut­ta: onko poti­laan oman tah­don mukais­ta asen­taa tämän kehoon tai kotiin lait­teis­toa, jol­la pys­ty­tään seu­raa­maan esi­mer­kik­si liik­ku­mis­ta hyvin tar­kas­ti? Muis­ti­sai­ras har­voin kyke­nee itse asias­ta enää luo­tet­ta­vas­ti päät­tä­mään, min­kä vuok­si asia oli­si tär­keä kir­ja­ta ylös hoi­to­tah­toon riit­tä­vän ajoissa.

Eri­lais­ten seu­ran­ta- ja tur­va­lait­teis­to­jen suh­teen on mie­tit­tä­vä myös poti­laan kun­toa ja kykyä käsit­tää lait­teis­ton toi­min­nan tar­koi­tus. Esi­mer­kik­si tur­va­ran­nek­kees­ta ei ole mitään hyö­tyä, jos hen­ki­lö ei tie­dä hädän het­kel­lä, kuin­ka sitä käy­te­tään. Moni pit­käl­le eden­neen muis­ti­sai­rau­den kans­sa elä­vä saat­taa luul­la tur­va­ran­ne­ket­ta esi­mer­kik­si kelloksi.

Kuin­ka hakea apua, jos huo­maa lähei­ses­sä muis­ti­sai­rau­den merkkejä?

Meil­lä jokai­sel­la on vel­vol­li­suus puut­tua asi­aan, jos huo­maam­me huo­les­tut­ta­via tai muis­ti­sai­rau­teen viit­taa­via merk­ke­jä toi­sen käy­tök­ses­sä, oli­pa kysees­sä oma lähei­nen, naa­pu­ri tai muu arjes­sa koh­dat­tu ihmi­nen. Huo­les­ta voi ilmoit­taa hen­ki­lön lähio­mai­sil­le, ja myös pai­kal­li­seen senio­ri-infoon voi tar­vit­taes­sa teh­dä huoli-ilmoituksen.

Muis­ti­sai­rau­teen on tär­ke­ää rea­goi­da ajois­sa, sil­lä sai­rau­den ede­tes­sä se alkaa vai­kut­taa olen­nai­ses­ti hen­ki­lön tur­val­li­suu­teen. Riit­tä­vän ravit­se­muk­sen tur­vaa­mi­nen, eksy­mi­sen ennal­taeh­käi­sy ja ylei­sen tur­val­li­suu­den takaa­mi­nen koto­na ovat avai­na­se­mas­sa poh­ties­sa, onko hen­ki­lö kyke­ne­vä arkeen kotio­lois­sa. Nyky­ään ongel­mak­si ovat muo­dos­tu­neet myös eri­lai­set tilan­teet, jois­sa muis­ti­sai­rai­ta van­huk­sia käy­te­tään esi­mer­kik­si talou­del­li­ses­ti hyväksi.

Muis­ti­sai­raus ei pois­ta tar­vet­ta olla tois­ten lähellä

Muis­ti­sai­rail­le ja hei­dän lähei­sil­leen on tar­jol­la monia mah­dol­li­suuk­sia ver­tais­tu­keen arjen voi­ma­va­ro­jen tur­vaa­mi­sek­si. Ver­tais­tuen kan­nal­ta hoi­to­ket­jus­sa on kui­ten­kin mus­ta auk­ko, sil­lä tuki­ryh­miä löy­tyy juu­ri diag­noo­sin saa­neil­le sekä pit­käl­le eden­neen vaka­van muis­ti­sai­rau­den kans­sa elä­vil­le. Sai­rau­den alku­vai­heen ver­tais­tu­ki­ryh­mil­le on kui­ten­kin vai­kea saa­da rahoi­tus­ta, vaik­ka on todet­tu, että nii­hin osal­lis­tu­neet omai­set pär­jää­vät parem­min arjes­sa muis­ti­sai­raan kanssa.

Moni muis­ti­sai­raan kans­sa työs­ken­te­le­vä tai omai­nen kokee arjes­sa tilan­teen, jos­sa muis­ti­sai­ras on päät­tä­väi­ses­ti läh­dös­sä lap­suu­den­ko­tiin tai muu­hun men­nei­syy­des­tä tär­ke­ään paik­kaan. Kysees­sä on kui­ten­kin har­voin tilan­ne, jos­sa etsi­tään fyy­sis­tä paik­kaa: kai­puu on ennen kaik­kea seu­raa, lähei­syyt­tä ja rak­kai­ta ihmi­siä koh­taan. Muis­ti­sai­raus ei pois­ta tar­vet­ta vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja lähei­syy­teen, min­kä vuok­si mie­le­käs arki ei syn­ny eris­tä­mäl­lä hen­ki­lö kotiin ja huo­leh­ti­mal­la vain fyy­si­ses­tä ter­vey­des­tä ja turvallisuudesta.

Kuun­te­le podcas­tim­me ja kat­so videol­ta lisää Outin ja HR-koor­di­naat­to­rim­me Kat­jan kes­kus­te­lua aihees­ta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää luettavaa

Mis­tä on hyvät hoi­ta­jat tehty?

Yhtä oike­aa mää­ri­tel­mää hyväl­le hoi­ta­jal­le ei ole, mut­ta hoi­to­työs­sä on sel­ke­ää etua tie­tyn­lai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Sosi­aa­li­suus ja hyvät vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ovat hoi­ta­jal­le hyö­dyk­si, sil­lä työs­sä on keskeistä

Vie­ras­kie­li­set iäk­käät putoa­vat usein pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelle

JADE-toi­­min­­ta­­kes­­kus on vie­ras­kie­lis­ten iäk­käi­den koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa jär­jes­te­tään moni­puo­lis­ta toi­min­taa iäk­käi­den osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si. Toi­min­ta­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­le­vä Susan­na Leh­to­vaa­ra ker­too toi­min­ta­kes­kuk­sen tar­joa­van mm. oman­kie­li­siä ver­tais­ryh­miä useilla

Moni­kult­tuu­ri­suus hoi­toa­lal­la on huo­mion arvoi­nen rikkaus

Moni­kult­tuu­ri­suus näkyy hoi­toa­lal­la vah­vas­ti: eri­lai­set kult­tuu­rit ja taus­tat tuo­vat uuden­lais­ta näke­mys­tä sekä mah­dol­li­suu­den pal­vel­la poti­lai­ta moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si kat­ta­van kie­li­tai­don avul­la. Moni­kult­tuu­ri­suu­den arvoa ei aina ymmärretä,