Moni­kult­tuu­ri­suus hoi­toa­lal­la on huo­mion arvoi­nen rikkaus

Moni­kult­tuu­ri­suus näkyy hoi­toa­lal­la vah­vas­ti: eri­lai­set kult­tuu­rit ja taus­tat tuo­vat uuden­lais­ta näke­mys­tä sekä mah­dol­li­suu­den pal­vel­la poti­lai­ta moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si kat­ta­van kie­li­tai­don avul­la. Moni­kult­tuu­ri­suu­den arvoa ei aina ymmär­re­tä, vaik­ka se on alal­la suu­ri rikkaus.

Hoi­toa­la on moni­kult­tuu­ri­sem­pi ver­rat­tu­na moneen muu­hun alaan

Hoi­toa­lal­la on pal­jon eri­taus­tai­sia ihmi­siä eri mais­ta ver­rat­tu­na moneen muu­hun alaan. Alal­la näkee pal­jon mm. afrik­ka­lais­taus­tai­sia hoi­ta­jia, mut­ta myös teki­jöi­tä Euroo­pan mais­ta ja muu­al­ta maa­il­mas­ta. On tär­ke­ää, että moni­kult­tuu­ri­suu­den arvo hoi­toa­lal­la tun­nis­te­taan ja sitä tuetaan.

Kon­gos­sa syn­ty­nyt, 27-vuo­tias Solan­ge työs­ken­te­lee päi­vys­tyk­ses­sä eri­kois­sai­raan­hoi­don paris­sa. Solan­gen suku­juu­ret ovat Ango­las­sa, mut­ta hän muut­ti jo pie­ne­nä Euroop­paan – ensin Rans­kaan, Sak­saan ja Espan­jaan, jos­ta lopul­ta pää­tyi Suo­meen asu­maan. Nai­nen on keik­kail­lut moni­puo­li­ses­ti hoi­toa­lal­la sekä saa­nut näh­dä moni­kult­tuu­ri­suu­den hyö­dyt ja ongel­ma­koh­dat käy­tän­nön hoitotyössä.

Kor­kea työ­mo­raa­li voi joh­tua kult­tuu­ris­ta tai pakos­ta todis­taa oma osaaminen

Moni­kult­tuu­ri­suu­des­ta on hyö­tyä hoi­toa­lal­la, sil­lä nyky­ään hoi­det­ta­va­na on usein poti­lai­ta eri mais­ta. Ulko­maa­lais­taus­tai­nen hoi­ta­ja voi par­haim­mil­laan pal­vel­la poti­las­ta tämän omal­la äidin­kie­lel­lä, vaik­ka­pa rans­kak­si. Tämän tär­keys tulee koros­tu­maan eten­kin tule­vai­suu­des­sa, kun hoi­det­ta­vak­si alkaa siir­tyä ulko­maa­lais­taus­tai­sia van­huk­sia, jot­ka eivät puhu suomea.

Solan­ge muis­tut­taa, että myös ei-ulko­maa­lais­taus­tai­set hoi­ta­jat hyö­ty­vät sii­tä, että tii­mis­sä on muka­na moni­kult­tuu­ri­nen kol­le­ga: kun ulko­maa­lais­taus­tais­ten poti­lai­den esi­tie­dot voi­daan käy­dä kat­ta­vas­ti läpi tämän omal­la kie­lel­lä, onnis­tu­vat päi­vit­täi­set hoi­to­toi­met huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min. Sil­loin voi­daan teh­dä yhdes­sä esi­mer­kik­si hoi­to­suun­ni­tel­ma, eivät­kä kom­mu­ni­kaa­tio-ongel­mat poti­laan kans­sa koros­tu niin suu­res­ti arjessa.

Hoi­to­työn arjes­sa huo­ma­taan usein, että ulko­maa­lais­taus­tai­sil­la hoi­ta­jil­la on hyvin kor­kea työ­mo­raa­li. Tämä voi joh­tua useam­mas­ta­kin asias­ta. Monien kult­tuu­rien nor­mit tuke­vat kor­ke­aa työ­mo­raa­lia sekä poti­laan lem­pe­ää koh­taa­mis­ta. Esi­mer­kik­si uskon­to voi näkyä hyvin läm­pi­mä­nä ja läs­nä ole­va­na ottee­na hoi­to­työs­sä. Syn­kem­pi puo­li ilmiön taus­tal­la voi kui­ten­kin olla se, että ulko­maa­lais­taus­tai­set hoi­ta­jat jou­tu­vat ole­maan ahke­ram­pia todis­taak­seen osaa­mis­taan jat­ku­vas­ti mui­ta enemmän.

Vali­tet­ta­vat ennak­ko­luu­lot aiheut­ta­vat sen, että moni hoi­ta­ja stres­saan­tuu hel­pos­ti ja moit­tii itse­ään pie­nis­tä­kin vir­heis­tä – kun työ on jat­ku­vaa oman osaa­mi­sen todis­te­lua, voi välil­lä alkaa epäil­lä itse­ään­kin. Ulko­maa­lais­taus­tai­sil­ta hoi­ta­jil­ta vaa­di­taan­kin aivan eri­tyis­tä paineensietokykyä.

Rasis­mia koe­taan enem­män työyh­tei­sö­jen taholta

Solan­ge ker­too, ettei rasis­mi ole päi­vit­täis­tä, mut­ta rasis­ti­sia tilan­tei­ta tulee kui­ten­kin sään­nöl­li­ses­ti eteen. Rasis­mia koe­taan enem­män työyh­tei­sön kuin poti­lai­den suun­nal­ta. Solan­ge avaa, että vaik­ka on ole­mas­sa han­ka­lia poti­lai­ta, ovat he han­ka­lia toden­nä­köi­ses­ti muil­le­kin, eikä kyse ole niin­kään rasis­mis­ta. Kipeä poti­las har­voin miet­tii hoi­ta­jan ihon­vä­riä, kun­han saa avun ja hyvän hoi­don. Työyh­tei­sös­sä saat­taa kui­ten­kin tul­la eteen tilan­tei­ta, jois­sa huo­maa, että ulko­maa­lais­taus­ta on jol­lain lail­la ollut vai­kut­ta­mas­sa negatiivisesti.

Esi­mer­kik­si rukoi­lu työ­pai­kal­la on hyvin har­vi­nais­ta, vaik­ka ajal­li­ses­ti se vie saman ver­ran aikaa kuin tupa­kan polt­ta­mi­nen. Vaik­ka rukoi­lus­sa ei ole mitään pahaa, ja sen tuli­si olla hyväk­syt­ty tapa käyt­tää oma tau­koai­ka työ­pai­kal­la, koh­dis­tuu sii­hen yhä pal­jon ennak­ko­luu­lo­ja työyhteisöissä.

Solan­gen äidin­kie­li on suo­mi, ja hän saa sään­nöl­li­ses­ti häm­mäs­te­lyä hyväs­tä kie­li­tai­dos­taan. Hän ker­too, kuin­ka kokee usein ennak­ko­luu­lo­ja, jos ihmi­set näke­vät hänet vain ulko­näöl­tä – kun Solan­ge avaa tilan­teis­sa suun­sa ja alkaa puhua, muut­tuu toi­sen tapa olla koko­naan. Tämä on vali­tet­ta­vaa, sil­lä hoi­toa­lal­la on pal­jon ihmi­siä, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä puhu suo­mea täy­del­li­ses­ti, mut­ta ovat työs­sään val­ta­van päteviä.

Me Kul­tai­sis­sa hoi­ta­jis­sa ymmär­räm­me moni­kult­tuu­ri­su­den rik­kau­den, ja haluam­me omal­ta osal­tam­me olla tuke­mas­sa moni­kult­tuu­ri­suu­den kehi­tys­tä ja ulko­maa­lais­taus­tais­ten hoi­ta­jien mah­dol­li­suuk­sia hoitoalalla!

Kuun­te­le podcas­tim­me ja kat­so videol­ta lisää Solan­gen ja HR-koor­di­naat­to­rim­me Kat­jan kes­kus­te­lua aihees­ta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää luettavaa

Mis­tä on hyvät hoi­ta­jat tehty?

Yhtä oike­aa mää­ri­tel­mää hyväl­le hoi­ta­jal­le ei ole, mut­ta hoi­to­työs­sä on sel­ke­ää etua tie­tyn­lai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Sosi­aa­li­suus ja hyvät vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ovat hoi­ta­jal­le hyö­dyk­si, sil­lä työs­sä on keskeistä

Vie­ras­kie­li­set iäk­käät putoa­vat usein pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelle

JADE-toi­­min­­ta­­kes­­kus on vie­ras­kie­lis­ten iäk­käi­den koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa jär­jes­te­tään moni­puo­lis­ta toi­min­taa iäk­käi­den osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si. Toi­min­ta­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­le­vä Susan­na Leh­to­vaa­ra ker­too toi­min­ta­kes­kuk­sen tar­joa­van mm. oman­kie­li­siä ver­tais­ryh­miä useilla