Mie­len hyvin­voin­nin tulee nous­ta arvok­si työyh­tei­sö­jen arkeen

Vii­me vii­kol­la kuu­lim­me Tii­nan tari­nan, joka ker­toi työ­uu­pu­muk­ses­ta ja sii­tä sel­viä­mi­ses­tä. Halusim­me jat­kaa aiheen paris­sa vie­lä toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta, sil­lä hoi­ta­jien uupu­mi­nen on eten­kin vii­mei­sen vuo­den aika­na kon­kre­ti­soi­tu­nut näky­väm­mäk­si osak­si alaa. Jat­ku­va kii­re ja resurs­si­pu­la luo­vat alal­lem­me vali­tet­ta­van otol­li­set puit­teet uupumiselle.

Insi­deOut The­ra­py Oy:n Outi Glas­berg on kou­lu­tuk­sel­taan rat­kai­su­kes­kei­nen lyhyt­te­ra­peut­ti. Hän tuot­taa yhdes­sä kah­den kol­le­gan­sa kans­sa tera­pia­pal­ve­lui­ta yri­tyk­sil­le, kes­kit­tyen vah­vas­ti mm. ennal­taeh­käi­se­vään työ­hön mie­len hyvin­voin­nin paran­ta­mi­sek­si työyhteisöissä.

Työn­te­ki­jöi­den uupu­muk­seen tulee puut­tua ennaltaehkäisevästi

Työs­sä­käy­vis­tä suo­ma­lai­sis­ta jopa 23-24% kär­sii lie­väs­tä työ­uu­pu­muk­ses­ta, ja vaka­van työ­uu­pu­muk­sen jou­tuu koh­ta­maan 2-3%. Työ­ky­vyn säi­lyt­tä­mi­sen ja pit­kien sai­ras­lo­ma­jak­so­jen vält­tä­mi­sek­si on ensiar­voi­sen tär­ke­ää toi­mia uupu­mus­ta vas­taan ihmi­sen olles­sa vie­lä toi­min­ta­ky­kyi­nen. Vähen­tä­mäl­lä työ­kuor­maa ja puut­tu­mal­la tilan­tee­seen riit­tä­vän ajois­sa voi­daan tukea jak­sa­mis­ta sekä vält­tää vaka­va uupuminen.

Ennal­taeh­käi­se­vä tera­pia työ­pai­kal­la on yksi hyvä kei­no var­mis­taa, että uupu­mi­seen ja sen ris­kiin rea­goi­daan riit­tä­vän ajois­sa. Tera­pian avul­la työn­te­ki­jä oppii tun­nis­ta­maan omat stres­si­te­ki­jät ja löy­tä­mään omat voi­ma­va­ran­sa. Koko hen­ki­lö­kun­nan kat­ta­va tera­pia­pa­ket­ti luo hyvän mah­dol­li­suu­den muo­va­ta arkea koh­ti parem­min voi­vaa työyh­tei­söä. Tera­pian myö­tä oppii itse­tun­te­muk­sen lisäk­si myös tär­kei­tä tai­to­ja kuun­te­le­mi­seen, kes­kus­te­le­mi­seen ja läs­nä­oloon liittyen.

Hyvä ver­taus­ku­va ennal­taeh­käi­syn tär­key­teen on esi­mer­kik­si ham­mas­lää­kä­ris­sä käyn­ti: on tär­ke­ää käy­dä välil­lä ham­mas­tar­kas­tuk­ses­sa, jos­sa ham­paat voi­daan puh­dis­taa kun­nol­la ja pai­ka­ta alka­vat reiät, eikä havah­tua tilan­tee­seen vas­ta sit­ten, kun ham­paat putoa­vat suusta.

Esi­mie­hel­lä on tär­keä roo­li työ­mo­ti­vaa­tion kannalta

Yksin­ker­tai­sim­mil­laan esi­mie­hen teh­tä­vä työ­mo­ti­vaa­tion kan­nal­ta on var­mis­taa, että työn­te­ki­jöil­lä on tar­peek­si kiin­nos­ta­via teh­tä­viä ja tavoit­tei­ta isos­sa kuvas­sa. Täl­lä ei tar­koi­te­ta sitä, että kaik­kien työ­teh­tä­vien pitäi­si olla innos­ta­via, kun­han koko­nai­suus pysyy työn­te­ki­jäl­le riit­tä­vän motivoivana.

Myös tavoit­tei­den rea­lis­ti­suus kan­nat­taa pitää mie­les­sä, sil­lä jo läh­tö­koh­tai­ses­ti mah­dot­to­mat työ­ko­ko­nai­suu­det syö­vät moti­vaa­tion nopeas­ti pois. Esi­mie­hen onkin var­mis­tet­ta­va, että teki­jöi­tä on teh­tä­vä­mää­rään näh­den riit­tä­väs­ti. Tavoit­tei­ta kan­nat­taa tar­peen mukaan pilk­koa pie­nem­mik­si, jol­loin onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia saa­daan teki­jöil­le mat­kan var­rel­la yllä­pi­tä­mään hyvää motivaatiota.

Moti­vaa­tion säi­ly­mi­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että työ­teh­tä­vien mie­lek­kyy­den lisäk­si ne sopi­vat teki­jän arvoi­hin. Paras tilan­ne syn­tyy, kun työn­te­ki­jä saa omas­ta työs­tään mer­ki­tyk­sel­li­syy­den tun­net­ta. Tar­vi­taan avoin­ta kes­kus­te­lu­yh­teyt­tä, jot­ta esi­mies oppii tun­te­maan työn­te­ki­jän­sä ja löy­tä­mään sitä kaut­ta täl­le sopi­vat työ­teh­tä­vät. Hyviä kom­mu­ni­koin­ti­tai­to­ja tar­vi­taan myös tavoit­tei­den vies­ti­mi­ses­sä työyh­tei­söl­le: on mah­do­ton pääs­tä maa­liin, jos tavoit­teet ovat teki­jöil­le epäselvät.

Koko hen­ki­lös­tön kat­ta­va tera­pia­pa­ket­ti muo­vaa työyhteisöä

Outi ker­too koko hen­ki­lös­tön tera­pia­pa­ket­tien läh­te­vän liik­keel­le aina digi­taa­li­ses­ta kar­toi­tuk­ses­ta, johon kaik­ki työyh­tei­sön jäse­net vas­taa­vat. Kar­toi­tuk­sen avul­la saa­daan tie­toa mm. läh­tö­ti­lan­tees­ta, hen­ki­lös­tön stres­si­ta­sos­ta ja työ­mo­ti­vaa­tios­ta. Kar­toi­tuk­sen jäl­keen jokai­nen työyh­tei­sön jäsen käy läpi sovi­tun mää­rän hen­ki­lö­koh­tai­sia tera­pia­ker­to­ja, min­kä jäl­keen mita­taan muu­tos­ta. Outi ker­too, että on häm­men­tä­vää huo­ma­ta, kuin­ka vain muu­ta­ma­kin tera­pia­ker­ta näkyy usein tulok­sis­sa moti­vaa­tion tason muutoksissa.

Tera­pian nor­ma­li­soin­ti on yksi tär­keä näkö­kul­ma koko työyh­tei­sön kat­ta­vas­sa tera­pia­ko­ko­nai­suu­des­sa: kun kaik­ki käy­vät läpi sovi­tut tera­pia­ker­rat, tulee tera­pias­ta nor­maa­li osa arkea. Esi­mie­hen roo­li nousee esiin täs­sä­kin, sil­lä hän on avai­na­se­mas­sa esi­merk­ki­nä sii­tä, ettei tera­pias­sa ole mitään ihmeel­lis­tä. Jat­kos­sa työn­te­ki­jöi­den voi­kin olla hel­pom­pi hakea apua esi­mer­kik­si sil­loin, jos huo­maa uupu­muk­sen merk­ke­jä itsessään.

Kol­mas tär­keä point­ti työyh­tei­sön muo­vau­tu­mi­ses­ta tera­pian myö­tä on sisäi­sen kom­mu­ni­kaa­tion paran­tu­mi­nen: kun oppii itse puhu­maan, osaa myös kuun­nel­la mui­ta parem­min. Omien voi­ma­va­ro­jen ja haas­tei­den sanoit­ta­mi­nen aut­taa tun­nis­ta­maan oman itsen lisäk­si kol­le­gois­sa mah­dol­li­sia uupu­muk­sen merk­ke­jä. Avoin ja vas­taa­not­ta­va työil­ma­pii­ri on omi­aan tuke­maan mie­len hyvin­voin­tia sekä rea­goi­maan uupu­muk­seen riit­tä­vän ajoissa.

Mie­len hyvin­voin­nin tulee näkyä arvo­na arjessa

Vaik­ka meil­lä Kul­tai­sis­sa hoi­ta­jis­sa panos­te­taan avoi­muu­teen ja hyvään kes­kus­te­lu­yh­tey­teen esi­mies­ten ja hen­ki­lös­tön välil­lä, ei kai­kis­sa hoi­toa­lan työyh­tei­söis­sä olla yhtä onnek­kai­ta. Hoi­toa­lal­la on lii­an vähän resurs­se­ja ja lii­an pal­jon töi­tä, mis­tä seu­raa mones­sa työyh­tei­sös­sä se, ettei esi­mies ehdi olla riit­tä­väl­lä tasol­la läs­nä hen­ki­lös­töl­le. Kii­re ei kui­ten­kaan sai­si olla este sil­le, että joh­ta­mi­ses­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta hyvinvointiin.

3 aja­tus­ta esi­mie­hel­le työ­hy­vin­voin­nin parantamiseen:

  1. Vuo­ro­vai­ku­tuk­sen kehit­tä­mi­nen: esi­mie­hen tulee näh­dä ja kuul­la työn­te­ki­jän­sä, ei vain vies­tiä heil­le yksipuolisesti.
  2. Mie­len hyvin­voin­nin joh­ta­mi­nen: kon­kreet­ti­set teot arjes­sa, jot­ta teki­jöi­den toi­min­ta­ky­ky säilyy.
  3. Ennal­taeh­käi­se­vä työ: avoi­men ilma­pii­rin luo­mi­nen sekä uupu­muk­seen rea­goin­ti ennen kuin se menee lii­an pitkälle.

Outi nos­taa esiin myös palaut­teen saa­mi­sen tär­key­den työ­pai­kal­la. Vaik­ka kehut ja kii­tok­set ovat tär­kei­tä työ­mo­ti­vaa­tion kan­nal­ta, kai­paa ihmi­nen myös kriit­tis­tä palau­tet­ta, joka aut­taa kehit­ty­mään. Palau­tet­ta voi kom­mu­ni­koi­da monel­la tapaa, ja avoi­mes­sa työym­pä­ris­tös­sä sen anta­mi­nen sujuu usein hyvin. Sil­ti palaut­teen anta­mi­nen unoh­tuu monis­sa työ­pai­kois­sa, kun esi­mer­kik­si kii­re ja resurs­si­pu­la pus­ke­vat pääl­le vie­den esi­mie­hen huo­mion muualle.

Uupu­mi­seen puut­tu­mi­nen ajois­sa ja sen aktii­vi­nen ennal­taeh­käi­sy on tär­ke­ää hoi­toa­lan toi­min­nan takaa­mi­sek­si. Lii­an pit­käl­le eden­nyt­tä uupu­mus­ti­laa ei kui­ta­ta parin vii­kon sai­ras­lo­mal­la, vaan nor­maa­lin jak­sa­mis­ta­son palau­tu­mi­nen voi vie­dä vuo­sia. Sik­si on tär­ke­ää toi­mia sil­loin, kun hen­ki­löl­lä on vie­lä osa nor­maa­lis­ta toi­min­ta­ky­vys­tä tal­lel­la. Tera­pian tuo­mi­nen osak­si työyh­tei­söä on yksi var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to uupu­mi­sen tor­ju­mi­sen tueksi.

Kuun­te­le podcas­tim­me ja kat­so videol­ta lisää Outin ja HR-koor­di­naat­to­rim­me Kat­jan kes­kus­te­lua aihees­ta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää luettavaa

Mis­tä on hyvät hoi­ta­jat tehty?

Yhtä oike­aa mää­ri­tel­mää hyväl­le hoi­ta­jal­le ei ole, mut­ta hoi­to­työs­sä on sel­ke­ää etua tie­tyn­lai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Sosi­aa­li­suus ja hyvät vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ovat hoi­ta­jal­le hyö­dyk­si, sil­lä työs­sä on keskeistä

Vie­ras­kie­li­set iäk­käät putoa­vat usein pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelle

JADE-toi­­min­­ta­­kes­­kus on vie­ras­kie­lis­ten iäk­käi­den koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa jär­jes­te­tään moni­puo­lis­ta toi­min­taa iäk­käi­den osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si. Toi­min­ta­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­le­vä Susan­na Leh­to­vaa­ra ker­too toi­min­ta­kes­kuk­sen tar­joa­van mm. oman­kie­li­siä ver­tais­ryh­miä useilla

Moni­kult­tuu­ri­suus hoi­toa­lal­la on huo­mion arvoi­nen rikkaus

Moni­kult­tuu­ri­suus näkyy hoi­toa­lal­la vah­vas­ti: eri­lai­set kult­tuu­rit ja taus­tat tuo­vat uuden­lais­ta näke­mys­tä sekä mah­dol­li­suu­den pal­vel­la poti­lai­ta moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si kat­ta­van kie­li­tai­don avul­la. Moni­kult­tuu­ri­suu­den arvoa ei aina ymmärretä,