Hoitajien työuupumus on noussut koronapandemian myötä näkyväksi puheenaiheeksi yhteiskunnassa. Vaikka hoitajien kuormitus on tällä hetkellä ennätyksellisen korkealla, on työuupumus ollut hoitoalalla ongelma jo ennen pandemiaa. Uusimman podcast-jaksomme vieraana on entinen työuupunut, Tiina. Omaa tarinaansa avaa myös HR-koordinaattorimme Katja, joka on kokenut työuupumuksen ja siitä toipumisen.
Työuupumuksen vakavuutta ei huomaa itse
Tiina on työskennellyt hoitoalalla 20 vuotta, joista reilut 15 vuotta sairaanhoitajana. Nykyään hän työskentelee sairaanhoitajana psykiatrian puolella päivätyössä. Noin puolitoista vuotta sitten hän oli lähdössä syksyisenä aamuna musertavasta pahan olon tunteesta huolimatta töihin. Pysähdys tuli, kun puoliso sanoi, että Tiinan on lähdettävä nyt töiden sijasta lääkäriin. Lääkäriaika järjestyi samalle aamulla, ja Tiina itki koko vastaanottokäynnin ajan.
Katja jakaa Tiinan kaltaisen kokemuksen siitä, kuinka eräänä päivänä töihin ei vaan enää pystynyt menemään. Fyysinen ahdistus oli ylitsepääsemätöntä, eikä esimerkiksi metrossa saanut lainkaan henkeä, jolloin oli jäätävä kesken kyydistä pois.
Jälkeenpäin on helppo pohtia, kuinka uupumus oli oireillut, mutta sen keskellä eläessä omaa olotilaa ei tiedostanut. Perhe oli kiinnittänyt jo aiemmin huomiota siihen, että Tiina oli tavallista kireämpi, eikä aina niin toimelias nainen jaksanut tehdä kotona mitään, kun kaikki energia kului työhön. Näin tilanne usein meneekin: läheiset huolestuvat ennen kuin uupunut itse ymmärtää, mitä on tapahtumassa.
Esimies ja työkaverit eivät olleet huomanneet mitään
Vakavasta tilanteesta huolimatta kukaan Tiinan työyhteisössä ei ollut huomannut uupumuksen merkkejä. Moni työkaveri laittoikin yllättäen sairaslomalle jääneelle naiselle huolestuneena viestiä ja kyseli, oliko tapahtunut jokin onnettomuus. Tilanne huoletti heitä erityisen paljon siksi, ettei Tiina ollut koskaan poissa töistä. Myös Katjan tapauksessa esimies yllättyi tilanteesta, sillä koki, ettei Katja ollut koskaan näyttänyt siltä, että olisi uupunut.
Työyhteisön tietämättömyys uupumuksesta ja sen vakavuudesta voi osittain selittyä sillä, että uupunut rakentaa usein ympärilleen vahvan suojamuurin, jonka takaa muiden on vaikea nähdä todellisuutta. Monella hoitajalla voi ottaa koville ajatus siitä, että on itse avun tarpeessa, vaikka auttaa työkseen sairaita ja uupuneita ihmisiä. Uupumus aiheuttaakin monelle vahvan häpeän tunteen.
Työuupumuksen aiheuttamaa sairaslomaa ei aina korvata
Työuupumus on kiistelty aihe korvausten kannalta, sillä diagnoosi määrittää pitkälti sen, saako sairasloman ajalta esimerkiksi Kelan sairauspäivärahaa vai joutuuko pärjäämään omillaan. Esimerkiksi Tiinan tapauksessa Kela katsoi, ettei akuutin stressireaktion diagnoosi ollut riittävä peruste olla pois töistä. Joskus työnantaja maksaa työuupumuksen aiheuttamalta sairasloma-ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa silloinkin, kun Kela ei katso tilanteen oikeuttavan korvauksiin. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista.
Työuupumus on nostettu viime vuosina isommin esiin, minkä vuoksi myös korvauskäytäntöjä on onneksi ryhdytty katsomaan hieman kriittisemmin. Enää pelkkä diagnoosikoodi ei välttämättä ratkaise, vaan katsotaan kokonaiskuvaa tapauskohtaisesti. Pelko toimeentulosta voi kuitenkin nostaa omalta osaltaan kynnystä ottaa työuupumus puheeksi riittävän ajoissa. Huolestuttavinta on se, että hoitotyössä uupumuksen myötä laskenut työteho voi pahimmillaan aiheuttaa vakavan hoitovirheen.
Tiinalle lääkäri kirjoitti kaksi viikkoa sairaslomaa, jonka jatkoksi tuli vielä viikko syyslomaa. Tiinan ensimmäinen ajatus oli, ettei hän voi olla noin pitkää aikaa pois töistä, vaan parin päivän tauko riittäisi hyvin. Lääkäri piti pintansa, ja ensimmäisen viikon Tiina pitkälti nukkui. Väsymys iski toden teolla, eivätkä voimat riittäneet enää mihinkään, kun uupumuksen oli vihdoin myöntänyt ääneen.
Tunnollisuus, empaattisuus ja velvollisuus olla läsnä ovat riskitekijöitä
Tiina ja Katja tunnustavat molemmat olleensa äärimmäisen tunnollisia: aina valmiina hoitamaan kaiken mitä pitää ja vähän enemmän. Hoitoalalle hakeutuukin tyypillisesti hyvin tunnollisia, kilttejä, ihmisläheisiä ja empaattisia ihmisiä. Riski uupumukseen on valmis, kun nämä piirteet yhdistetään alan jatkuvaan resurssipulaan ja kiireeseen sekä hoidettavien ihmisten hätään.
Työelämän vaatimukset kasvavat vuosi vuodelta, ja koko ajan pitäisi pystyä hallitsemaan enemmän ja enemmän. Vaatimustason noustessa työntekijän hyvinvointi jää toissijaiseksi, kun täytyy pyrkiä täydellisyyteen niin esimiehen kuin asiakkaidenkin silmissä. Luonnostaan tunnollisille tekijöille tämä luo hallitsematonta kuormitusta.
Hoitoalalla uupumuksen aiheuttama häpeä voi näkyä niin, että koetaan huonommuutta tai syyllisyyttä, kun kaikki muut näyttävät jaksavan, mutta itsellä on voimat lopussa. Häpeän tunne liittyy usein myös siihen, että uupumusta pidetään laiskan ihmisen merkkinä. Käytännössä usein uupuvat kuitenkin ne työpaikan tunnollisimmat ja uutterimmat tekijät.
Kriisi on aina uuden alku
Kaikessa rankkuudessaan Katja ja Tiina kokevat, että uupumus on tuonut heille hyvääkin. Pakkopysähdys on laittanut miettimään, kuinka paljon todellisuudessa on valmis uhraamaan itsestään työhön. Uupumus on laittanut asioita tärkeysjärjestykseen sekä auttanut poistamaan elämästä paljon turhaa. On löytynyt uudenlainen elämänilo ja laadukkaampi arki.
Pelko uupumisen toistumisesta on usein läsnä Tiinan ja Katjan elämässä. Siksi he toivovat, että uupumukseen pyrittäisiin puuttumaan ennaltaehkäisevästi jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin tulee pitkiä poissaoloja tai syntyy pelko työtä kohtaan. Esimiehen rooli on tässä tärkeä: kuulumisten kysely ja aito kiinnostus työntekijöiden jaksamisen suhteen on äärimmäisen tärkeää työyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Myös nopea reagointi ja käytännön järjestelyt työn kuormittavuuden laskemiseksi ovat avainasemassa, jotta hoitajien työkyky säilyy.
Me Kultaisissa hoitajissa pidämme hyvää huolta tekijöistämme myös jaksamisen osalta. On tärkeää tehdä oma työ laadukkaasti, mutta jättää myös aikaa ja tilaa muulle elämälle – energiaa pitää jäädä työn lisäksi myös elämästä nauttimiseen!
Kuuntele podcastimme ja katso videolta lisää Tiinan ja HR-koordinaattorimme Katjan keskustelua aiheesta: www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/