Hoi­ta­jien hyvin­voin­ti vaa­tii kii­reen ja kuor­mit­ta­vuu­den selättämistä

Hoi­ta­jien hyvin­voin­ti puhu­tut­taa sään­nöl­li­ses­ti, mut­ta käy­tän­nön toi­met jää­vät usein pyö­ri­mään puheen tasol­le. Kuin­ka hoi­ta­jien arvos­tus saa­daan näky­mään myös rahal­li­ses­ti? Mil­lai­sia hyö­ty­jä vii­me vuon­na voi­maan tul­lut työ­ai­ka­la­ki toi muka­naan? Mik­si kii­reen rau­hoit­ta­mi­nen on avai­na­se­mas­sa hoi­ta­jien hyvin­voin­nin ja työ­mo­ti­vaa­tion kannalta?

Hoi­ta­jien palk­ka­ta­so kai­paa edel­leen parannusta

Ammat­ti­lii­tot ja hoi­toa­lan eri toi­mi­jat ovat pit­kään teh­neet työ­tä sote-alan hen­ki­lö­kun­nan palk­ka­ta­son paran­ta­mi­sek­si. Vaik­ka hoi­ta­jien työ ja sen arvos­tus ovat nous­seet koro­na­pan­de­mian aika­na sel­keäs­ti enem­män kes­kus­te­luun, ei arvos­tuk­sen taso näy edel­leen­kään palk­ka­päi­vä­nä. Monel­la hoi­ta­jal­la työ­hön liit­tyy arvo­ja aut­ta­mi­sen halus­ta, ja osa kut­suu ammat­tia kut­su­mus­työk­si, mut­ta lopul­ta se on ansio­työ­tä, jol­la tuo­daan lei­pä per­heen pöytään.

Hoi­toa­lan hen­ki­lö­kun­ta on hyvin eri ase­mas­sa ver­rat­tu­na mui­hin ammat­ti­ryh­miin. Pan­de­mian aika­na pel­ko koro­nas­ta, taval­lis­ta kor­keam­pi kuor­mi­tus ja pit­kät päi­vät suo­ja­va­rus­teis­sa syö­vät työ­mo­ti­vaa­tio­ta, eikä ole salai­suus, että monet hoi­ta­jat ovat har­kin­neet pahim­man krii­sin kes­kel­lä alan­vaih­toa. Myös sai­ras­pois­sao­lot hoi­ta­jien kes­kuu­des­sa ovat lisääntyneet.

Jo ennen koro­naa läs­nä ollut pula hyvis­tä hoi­ta­jis­ta on saa­nut pan­de­mian myö­tä uudet mit­ta­suh­teet. Nyt onkin teh­tä­vä kon­kreet­ti­sia toi­mia, jot­ta hoi­toa­lan hen­ki­lö­kun­taa riit­tää tur­vaa­maan yhteis­kun­tam­me toi­min­nan myös tule­vai­suu­des­sa. Me Kul­tai­sis­sa hoi­ta­jis­sa uskom­me, että palk­kaus vai­kut­taa vah­vas­ti hoi­ta­jien hyvin­voin­tiin, ja juu­ri sik­si mei­dän hoi­ta­jam­me saa­vat kes­ki­ver­toa kor­keam­paa palk­kaa työstään.

Uusi työ­ai­ka­la­ki luo­tiin peh­men­tä­mään uupu­mus­ta – kuin­ka kävi?

Vii­me vuon­na voi­maan tul­lut uusi työ­ai­ka­la­ki luo­tiin peh­men­tä­mään uupu­mus­ta ja luo­maan lisää mah­dol­li­suuk­sia työs­tä palau­tu­mi­seen. On kui­ten­kin huo­mat­tu, että lain tuo­mat edut eivät ole toteu­tu­neet täy­sin toi­vo­tul­la taval­la käy­tän­nön tasol­la työvuorolistoissa.

Hoi­to­työ­tä ei voi hal­li­ta kuin konet­ta, sil­lä työ­tä teke­vät ihmi­set. Sik­si pelk­kä laki­muu­tos ei rii­tä, vaan hyvin­voin­nin paran­tu­mi­nen arjes­sa vaa­tii tie­toi­sia ja kon­kreet­ti­sia muu­tok­sia sekä luo­vaa suun­nit­te­lua arjes­sa niin työ­nan­ta­jil­ta kuin työn­te­ki­jöil­tä­kin. Me Kul­tai­sis­sa hoi­ta­jis­sa olem­me panos­ta­neet sii­hen, että hoi­ta­jam­me saa­vat riit­tä­väs­ti aikaa palau­tu­mi­seen sekä jous­ta­vuut­ta, joka huo­mioi eri elä­män­ti­lan­tei­den vai­ku­tuk­set työhön.

Hoi­ta­jien ergo­no­mi­aan tulee kiin­nit­tää enem­män huomiota

Nyky­päi­vä­nä hoi­ta­jien kou­lu­tuk­sis­sa puhu­taan ergo­no­mias­ta hyvin vähän. Työyh­tei­söis­sä puo­les­taan puhu­taan ergo­no­mias­ta usein­kin, mut­ta käy­tän­nön toi­met ergo­no­mis­ten työ­ta­po­jen jal­kaut­ta­mi­ses­ta arkeen puut­tu­vat. Työ­nan­ta­jan roo­li nousee­kin täs­sä vah­vas­ti esiin, sil­lä aktii­vi­nen muis­tut­ta­mi­nen ja ergo­no­mis­ten rat­kai­su­jen tar­joa­mi­nen hel­pot­ta­vat toi­min­ta­ta­po­jen otta­mis­ta käy­tän­töön hoitotyössä.

Myös hoi­ta­jien tulee ottaa täs­sä asias­sa omal­ta osal­taan vas­tuu­ta hyvin­voin­nis­taan. Jokai­sel­la meis­tä on elä­mäs­sä vain yksi keho, jon­ka vam­mau­tues­sa varao­sia ei niin vain saa­da. Jak­sa­mis­kult­tuu­ri on luo­nut tilan­teen, jos­sa hoi­ta­jat eivät vaa­di riit­tä­vän ajois­sa tar­vit­se­mi­aan apu­vä­li­nei­tä. Tämä lisää sai­ras­pois­sao­lo­ja ja vähen­tää työn mie­lek­kyyt­tä. Hoi­ta­jien oma aktii­vi­suus apu­vä­li­nei­den pyy­tä­mi­ses­sä yhdis­tet­ty­nä työ­nan­ta­jan tar­joa­maan tie­to­tai­toon ja resurs­sei­hin ovat avain sii­hen, että ergo­no­mi­suus saa­daan pidet­tyä riit­tä­vän kor­keal­la tasol­la työssä.

Laa­du­kas­ta hoi­to­työ­tä ei teh­dä kel­lo kaulassa

Sai­ras ihmi­nen on iäs­tä riip­pu­mat­ta aina jol­lain tapaa hii­pu­nut. Täs­tä seu­raa se, että hän on luon­tai­ses­ti ter­vet­tä ihmis­tä hitaam­pi. Hoi­to­työ­tä ei voi­da kel­lot­taa lii­kaa tai ohja­ta toi­min­taa arvoil­la, jois­sa koros­tuu vain nopeam­min teke­mi­nen ja tehok­kaam­pi aikaan­saa­mi­nen. Jat­ku­va kii­re, hoi­ta­ja­pu­la ja lii­an suu­ret työ­kuor­mat luo­vat ris­ti­rii­dan: pitäi­si olla hyvä hoi­ta­ja, mut­ta resurs­sit tavoit­teen toteut­ta­mi­sel­le ovat mahdottomat.

Riit­tä­mät­tö­myy­den tun­ne ja eet­ti­nen kuor­ma vai­vaa monia hoi­ta­jia, sil­lä he koke­vat, että oman työn voi­si teh­dä parem­min, mikä­li sil­le oli­si kun­nol­la aikaa. Lii­ka kii­re verot­taa hoi­don laa­tua, jos­ta kär­si­vät hoi­ta­jien hyvin­voin­nin lisäk­si myös hoi­det­ta­vat poti­laat. Meil­lä Kul­tai­sis­sa hoi­ta­jis­sa ei teh­dä töi­tä kel­lo kau­las­sa, vaan panos­te­taan ennen kaik­kea laa­duk­kaan hoi­to­työn takaa­mi­seen. Täs­tä hyö­ty­vät kaik­ki osapuolet.

SuPer ajaa hoi­ta­jien asioi­ta kou­lu­tuk­ses­ta eläkeikään

Suo­men lähi- ja perus­hoi­ta­ja­liit­to SuPer ry on sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan, sivis­tys­toi­men ja var­hais­kas­va­tuk­sen eri­tyis­liit­to, joka ajaa moni­puo­li­ses­ti eri alo­jen sote-hen­ki­lö­kun­nan asioi­ta. Koro­na­pan­de­mia on lisän­nyt huo­mat­ta­vas­ti yhtey­den­ot­to­ja liit­toon esi­mer­kik­si koro­na­po­ti­lai­den oikean­lai­ses­ta hoi­dos­ta, hen­ki­lö­kun­nan oikeaop­pi­ses­ta suo­jaa­mi­ses­ta pan­de­mian aikai­ses­sa hoi­to­työs­sä sekä sii­tä, kuin­ka val­ta­kun­nal­li­sia koro­naoh­jei­ta voi­daan jal­kaut­taa käy­tän­nös­sä pai­kal­li­sel­la tasol­la. Hoi­ta­jien hyvin­voin­ti on puhu­tut­ta­nut paljon.

Haas­teis­ta huo­li­mat­ta hoi­ta­jat arvos­ta­vat ammat­ti­aan sekä koke­vat sen mer­ki­tyk­sel­li­se­nä ja hyvää tuot­ta­va­na. Hoi­toa­lan teki­jöi­den kri­ti­soi­mat kii­re, kuor­mit­ta­vuus ja lii­an pie­ni palk­ka ovat asioi­ta, joi­hin me Kul­tai­sis­sa hoi­ta­jis­sa olem­me aktii­vi­ses­ti tart­tu­neet. Me pyrim­me sii­hen, että hoi­ta­jil­lam­me on aidos­ti hyvä olla ja arvos­tus hei­dän työ­tään koh­taan näkyy kon­kreet­ti­sel­la tasolla.

Kuun­te­le podcast ja kat­so video, jos­sa HR-koor­di­naat­to­rim­me Kat­ja ja ammat­ti­liit­to SuPe­rin puheen­joh­ta­ja Sil­ja Paa­vo­la kes­kus­te­le­vat aihees­ta lisää: https://www.kultaisethoitajat.fi/podcastit/

Jaa artikkeli

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lisää luettavaa

Mis­tä on hyvät hoi­ta­jat tehty?

Yhtä oike­aa mää­ri­tel­mää hyväl­le hoi­ta­jal­le ei ole, mut­ta hoi­to­työs­sä on sel­ke­ää etua tie­tyn­lai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Sosi­aa­li­suus ja hyvät vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ovat hoi­ta­jal­le hyö­dyk­si, sil­lä työs­sä on keskeistä

Vie­ras­kie­li­set iäk­käät putoa­vat usein pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ulkopuolelle

JADE-toi­­min­­ta­­kes­­kus on vie­ras­kie­lis­ten iäk­käi­den koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa jär­jes­te­tään moni­puo­lis­ta toi­min­taa iäk­käi­den osal­li­suu­den ja hyvin­voin­nin edis­tä­mi­sek­si. Toi­min­ta­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­le­vä Susan­na Leh­to­vaa­ra ker­too toi­min­ta­kes­kuk­sen tar­joa­van mm. oman­kie­li­siä ver­tais­ryh­miä useilla

Moni­kult­tuu­ri­suus hoi­toa­lal­la on huo­mion arvoi­nen rikkaus

Moni­kult­tuu­ri­suus näkyy hoi­toa­lal­la vah­vas­ti: eri­lai­set kult­tuu­rit ja taus­tat tuo­vat uuden­lais­ta näke­mys­tä sekä mah­dol­li­suu­den pal­vel­la poti­lai­ta moni­puo­li­ses­ti esi­mer­kik­si kat­ta­van kie­li­tai­don avul­la. Moni­kult­tuu­ri­suu­den arvoa ei aina ymmärretä,